Lasten- ja nuorten mielenterveys ja lääkehoito
| Rakennetyyppi: | Opintojakso |
|---|---|
| Koodi: | SAL0204 |
| Tyyppi: | Pakollinen / Ammattiopinnot |
| OPS: | S-AL 2012 |
| Taso: | Erikoistumiskoulutus |
| Laajuus: | 3 op |
| Vastuuopettaja: | Koivisto, Raimo |
| Opetuskieli: | Suomi |
Osaamistavoitteet
Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten mielenterveyskysymyksiin.
Opiskelija oppii ymmärtämään mielenterveyden merkityksen elämän eri osa-alueisiin ja päinvastoin.
Opiskelija oppii sijoittamaan mielenterveyden osa-alueen kiinteäksi osaksi lasten ja nuorten kehitystä.
Opiskelija oppii havainnoimaan lasten ja nuorten mielenterveyden uhkatekijöitä sekä ymmärtää niihin puuttumisen perustan.
Edeltävät opinnot / Suositellut valinnaiset opinnot
Ihmisen kehityspsykologian peruskulku tulisi kerrata ennen kurssia. (Esim. Eriksson, Mahler)
Lukion oppikurssiin tutustuminen aiheesta hyvä perusta.
Sisältö
Mielenterveyden käsite ja mielenterveyden osatekijät.
Mielenterveyden vaikutus elämän eri osa-alueille ja päinvastoin.
Keskeisimmät uhkatekijät ja niiden tunnistaminen.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen.
Mielen tasapainoa horjuttavia tekijöitä.
Keskeisimmät lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja auttamismenetelmät.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut.
Opiskelumateriaali
Luennoilla saatava materiaali.
Mahdollinen käytettävä kirjallisuus osoitetaan luennoilla.
Kurssin tueksi: Sinkkonen, Pihlaja.1999 (tai uud.). Ulos umpikujasta. Miten auttaa tunnehäiriöstä lasta? Porvoo. WSOY (soveltuvin osin). Taipale 1998. Lasten mielenterveystyö. 3.p. Helsinki. WSOY(soveltuvin osin).
Opetusmuoto / Opetusmenetelmät
Luennot, keskustelut, harjoitukset ja ryhmätyöt sekä kirjalliset tehtävät
Arviointikriteerit
K(5):
Osallistuu aktiivisesti luento-opetukseen ja tuo esille ajatuksiaan sekä kokemuksiaan.
Työstää aihealuetta itsenäisesti ja syventyy asioihin minimivaatimuksia laajemmin.
Kirjallinen tehtävä kuvastaa syvempää omaa ajattelua sekä oppimansa soveltamista käytäntöön. Ymmärtää opetetut asiat ja kykenee soveltamaan niitä itsenäisesti erilaisissa kokonaisuuksissa.
Ymmärtää mielenterveyden peruskäsitteenä sekä sen laajuuden ja vaikutukset elämän eri osa-alueille.
Kykenee tunnistamaan mielenterveyden uhkatekijöitä toimintaympäristössään ja pyrkii vaikuttamaan niihin ennaltaehkäisevällä tavalla. Osaa itsenäisesti aloittaa korjaavaa toimintaa mielenterveyden osa-alueella.
H(3-4):
Pääosin osallistunut luento-opetukseen. Kirjallinen tehtävä kuvastaa kokonaisuuden ymmärtämistä, osaa soveltaa osittain oppimaansa käytäntöön. Osaa valtaosin opetettuja asioita, itsenäinen soveltaminen vielä puutteellista. Kykenee ohjatusti soveltamaan oppimaansa laajahkosti käytäntöön.
Ymmärtää mielenterveyden peruskäsitteenä ja mielenterveyden vaikutuksia elämän eri osa-alueille.
Osaa erotella uhkatekijöitä ja niihin vaikuttamista ohjattuna. Kykenee ohjattuna osallistumaan korjaavaan toimintaan mielenterveyden osa-alueella.
T(1-2):
Osaaminen pinnallista, asioiden kytkeminen kokonaisuuteen puutteellista. Poissaoloja paljon luento-opetuksesta. Ei kykene soveltamaan oppimaansa käytäntöön tai ohjattunakin soveltaminen kaavamaista ilman asiayhteyksien ymmärtämistä. Mielenterveyden käsitteen kokonaisuus osin epäselvä. Kykenee osallistumaan ohjattuna ainoastaan perustyöhön ilman syvempää näkemystä kokonaisuudesta.